kertomus jatkuu

5.9 lähdimme yöksi potilashotelliin, jossa uni ei tullut oikein silmään koska pelotti. Aamulla menimme takas osastolle huojentuneina, että koko yönä ei soitettu eli tyttö on siis hengissä. Koko päivästä en muista juuri mitään muuta kuin, että verikokeita otettiin vähän väliä, trombosyyttejä, punasoluja ja jääplasmaa tankattiin vuoronperään. Samoin vatsa ja aivot ultrattiin, joissa näkyi turvotusta, mutta eionneks nestettä. Edellispäivän leikkauksessa oli löytynyt repeämä paksusuolesta ja puhdistettu vatsaontelo sekä tehty avanne vasemmalle puolelle. Ohutsuolesta oli yks kolmas osa huonokuntoista, muuten näytti se hyvälle. Paksusuoli olu tulehtunut peräsuoleen asti kauttaaltaan. No niin siis 6.9 seurattiin myös suolinirssin avulla suoliston hapettumista ja aivonirssien avulla aivojen hapettumista. Verikoe vastaukset pitkin päivää oli hyvin surullista kuultavaa. Vatsa- ja rakkopaineita seurattiin, jotka pikkuhiljaa kohosivat ylöspäin. Illalla lähdimme suuren huolen kans ystäviemme luo yöksi, jossa torkahdin vain pieneksi hetkeksi nähden painajaisia. Aamulla takaisin aikaisin sairaalaan. Päivä oli todella raskas, B-vauvan tila heikkeni kaiken aikaa, kotoapäin tuli lisähuolia ja tuntui että nyt loppu myös minun jaksaminen. Onneksi saimme ihanan siskoni ja mieheni veljen hakemaan A-vauva sairaalasta heille hoitoon sunnuntaihin asti. Olemme niin kiitollisia siitä. Saimme kuulla, että A-vauvalle oli tehty nyt lääkärin toimesta uusi tarkastus, mikä oli aiemmin jäänyt häneltä tekemättä ja tuossa tarkastuksessa selvisi, että kuuluu sivuäni sydämestä.. Meille kerrottiin, että sydän oli ultrattu ja siellä oli reikä. Nyt 22.10 sain kuulla lääkäriltä, joka sydämen ultrasi, että reikiä olikin kaksi .No kaikesta huolimatta A pääsi niin hyvään hoitoon, että paremmasta väliä, sai syliä ja hellyyttä mitä lapsi tarvitseekin.
8.9 tuli lääkäri sanomaan, että nyt tilanne on mennyt niin pahaksi, että tartumme viimeiseen oljenkorteen ja viemme B:n leikkaukseen, johon hän voi tilanteen huomioiden menehtyä. Tämä leikkaus onkin ollut vaikein ja vaarallisin B:n leikkauksista. Se kesti yli 6 tuntia. Ohutsuoli oli mennyt todella huonoksi kolmen päivän aikana ja siitä poistettiin 28cm joka oli täysin kuollutta suolta, lisäksi maksassa ja mahalaukussa olleet reiät paikattiin. Tuossa leikkauksessa ei B:n mahaa suljettu, vaan suolet nostettiin mahan päälle tuulettumaan, jossa ne olikin yli kolme viikkoa. Kun B tuli salista oli lääkäri meitä vastaanottamassa ja ensimmäiset sanat mitä hän meille sanoi, oli: Jos B:tä ei olisi nyt leikattu ei olisi huomenna enää tarvittu häntä hoitaa, sillä B olisi kuollut ilman tätä leikkausta ennen huomista, elämän lanka oli hänellä hyvin ohut. Siinä katsoimme todella sairasta pientä tyttöämme, joka taas selvisi suuresta leikkauksesta.
9.9 istuimme B:n vierellä, tilanne oli kriittinen, mutta vakaa, joten uskalsimme illasta lähteä kotiin katsomaan muita lapsiamme ja ottamaan vastaan pientä A-vauvaa, jonka siskoni ja hänen miehensä palauttivat meille. Aamulla 10.9 lähdimme takas Ouluun, sillä B lähti jälleen leikkaukseen. Leikkauksessa poltettiin suolien pintoja, joissa oli paljon vuotoja ja paikattiin reikiä, joita oli ohutsuoleen tullut. Kaikki päivät oli jatkuvaa verikokeiden ottoa, trombosyyttien tankkausta, punasolujen tankkausta, jääplasman tankkausta. Alimmillaan trombosyytit oli 4. Mutta koko viikon ne oli oikeastaan 6-9 ja silloin ku tankattiin oli ne tankkauksen aikana 23.
Seuraava leikkaus oli 12.9, jossa jälleen paikattiin reikiä, joita oli suoleen tullut. 14.9 oli seuraava leikkaus, jossa suolet laitettiin goretex kankaasta rakennetun siilon sisälle suunnitelmissa oli, että sen avulla pikkuhiljaa suolia laittaa takas mahaan. 17.9 oli seuraava leikkaus, jossa laitettiin suolia siilon avulla sentin verran sisälle mahaan. 19.9 oli samanlainen leikkaus ja samana päivänä jouduttiin kasvaimeen kortisonipommi. 20.9 saapui sydänlääke, joka oli erityisesti B:lle valmistettu, jonka tehtävä on supistaa kasvaimen verisuonia. 21.9 oli seuraava leikkaus, jossa tarkoitus oli laittaa lähes kaikki suolet mahaan, mutta! Mutta palasimme suuren järkytyksen saattelemana lähtöruutuun, sillä suolesta oli löytynyt 4 isoa reikää, joten ne oli paikattu ja nostettu jälleen kaikki suolet mahasta mahan päälle uudelleen paranemaan..
23.9 tuli tuttu kirurgi  katsomaan B-vauvaa, koska hänen mahasta ja suolista lähti paha löyhkä. Jo silmäillen hän näki 2 reikää suolessa, mutta ei halunnut lähteä leikkaamaan, kun oli sunnuntai ja väkeä oli vähän töissä. Joten 24.9 oli seuraava leikkaus.

Kertomus jatkuu lähipäivinä