Ikealta ihanat ledikehät kattoon

Kuvassa ei pääse oikeuksiin, todellisuudessa aivan upea ledvalokehä. Ostin Ikealta ruokailutilaan yhden ja olohuoneeseen 2, alkaa olla joulun tuntua. Laitoin jo adventtikynttelikötkin ikkunaan

ihana adventin aika

Kyllä täällä odotellaan niin joulua. Sen läheisyydestä kertoo adventti. Tänään haimme Ikealta kattoon sellaisia valkoisia ympyröitä, joissa led valoja, jotka tuovat ihanaa valoisuutta kotiin. Me ollaan kyllä niin jouluihmisiä, jos sellaista voi sanoa. Lapset on kirjoittaneet jo kirjeet joulupukille:) ja tietysti tontut olivat hakeneet ne yöllä ikkunalaudalta ja vieneet ne joulupukille. Jotenkin tosi suloisia toiveita oli lapsilla, joku toivo lapasia, joku nuottitelinettä, yksi toivo kirjaa. Onneks eivät ole oppineet sellaiseen materiaalijouluun, ei tarvi olla lahjavuorta, ja siitä olenkin erityisen onnellinen. Tärkeimmän asian joulussa kun muistaisi. Minulle tärkeää on myös joulussa sellainen rauhallisuus ja perheen yhteinen aika, jolloin saa olla aivan rauhassa perheen kesken. Me harvoin edes kyläillään missään, ollaan ihan kotosalla nauttien yhdessä joulun ajasta. Minä tein tälle joululle myös sellaisen päätöksen, että en enää koskaan osta joulukalentereita, siis mitä? ymmärsit aivan oikein en siis osta enää sellaisia suklaa kalentereita, joiden hävittäminen on tosi vaikeaa, vaan ostin ihanan joulusukkakalenterin, joka on tästä eteenpäin meidän perheessä käytössä, olisko se sitten vaikka ekologisuutta, mutta minulle myös silmän iloa kun ihanat pienet punaiset sukat kauniissa nauhassa kiertää leivinuunia ja sieltä saa lapsoset kaivaa joka aamu pienen yllätyksen. Olis pitänyt jo aiemmin sellainen hankkia. Viime joulunakin 9 suklaakalenteria isossa kasassa kaapin päällä, jokaiseen oli tietysti kirjoitettu nimi, ettei ota vahingossa toisen kalenterista palasta:D se on lapsilla aika tarkkaa:D tai voi se olla joskus aikuisillakin tarkkaa, että ottaako toinen minun omaani. No toivottavasti joulun aikana unohdetaan itsekkyys ja kiire ja vain nautitaan. Kyntteliköt saavat paikkansa loppuviikolla ja tähdet pääsevät valaisemaan lastemme huoneiden ikkunoita. Mukavaa adventin aikaa kaikille

remontin eka vaihe ohi

Ja nyt vedetään henkeä. Urakka oli suurempi mitä osasin kuvitella tällä kertaa. Aiemmin on sujunut paljon iisimmin, mutta nyt kun irrotettiin vintin rappusetkin pois ja pikkuset eli 5 nuorinta nukkui alhaalla olohuoneessa, tuntui jo viikon jälkeen sille että nyt riittää siskonpeti elämä. Talo oli koko ajan aivan sekaisin, mutta nyt kun on rappuaukko maalattu ja vintin aula silmä lepää ja nauttii työn tuloksista. Helpotti jopa niin paljon, että minäkin kerkesin piipahtamaan minun ompelutuvassani eilen hetkisen ja sain tehtyä yhdet farkut. Niistä tuli aivan  kivat. Tein farkut pojalleni minun vanhoista äitiysfarkuista ja hyödynsin tietysti taskut. Oli niin onnellinen poika kun sai uudet farkut jalkaansa. Ja nyt sain jopa mieheni avustuksella kameran säädöt kuntoon, joten voi taas hyvillä mielin kuvata kunhan saan vaan taas tuotettua jotain mitä voisi kuvata.

 tässä kuvassa tekemäni housut takaapäin ja tietysti oikea poseeraus ilme;D

 tässä farkut omistajallaan edestäpäin

tässä kuvassa on joskus aiemmin tekemäni hame metsolan hippikankaasta




Työssä käyminen uudella uralla on sujunut hyvin. Työ on ollut helpompaa kuin kuvittelin. Tietysti aina ei voi olla mukavaa, mutta luulen että se on joka paikassa niin. Lepposaa loppuviikkoa kaikille. On ollut ilo huomata että lukijoita on tullut lisää, olisi kiva tietää, ketä täällä käy lukemassa ja katselemassa, joten laittaisitko itsestäsi jonkinlaisen jäljen.

Tässä on kuvia takeista joita ompelin kesällä lapsilleni. Ei kannata kovin tarkasti katella tällaisen amatöörin luomuksia, mut ihan sellainen yleisvilkaisu vaan:D

takkeja ja tapetti

Aiemmin lupasin laittaa meidän olkkarin tapetista kuvan, joka on vaihtumassa uuteen pintaan. Kuva on laadultaan tosi huono, kuten arvata saatatte, syynä huono kamera ja kuvaaja;D Kuvassa näkyy myös (huonosti) Thaimaan matkalla maalauttamamme taulu lapsistamme, siis osa lapsista:D
Meillä arki pyörii nyt remontin tahtiin. Ei jouda muuta tekemään vaikka kovasti intoa olisi. Pyhäinpäivä ja oikeastaan koko viikonlopun mieheni oli töissä, joten koitimme lasten kans tolskata remontin keskellä kaaoksessa olevassa kodissa. No selvittiin siitä. Poltimme kynttilöitä ja oltiin vaan, siis mitään tekemättä. Kävin kyllä sunnuntaina kuoron kanssa esiintymässä aamulla ennen mieheni töihin lähtöä. Kuoro on minun vanha uudelleen aloitettu harrastus. Tosi mukava sellainen. Laulaessa mieli lepää ja muut murheet ja stressi unohtuu. Haaveilen myös korjauttavani viuluni, joka roikkuu seinällä aika reppanan näköisenä raakileena. Haluaisin alkaa omaksi ilokseni soitteleen sitä vuosien jälkeen. Kenties innostus on siitä kun oma poikani soittaa viulua. Olisi mukava soitella yhessä. Arki rullaa ja sitä pyörää ei voi pysäyttää. Tuntuu et meillä eletään kuin lukujärjestyksen mukaan:D ja siinä sivussa hoidellaan arkirutiinit kuten pyykin pesu jne. Se on kans meillä sellainen loputon savotta. Ei korin pohjalle näy eikä kuulu vaikka huutais kun on aina niin täynnä:D No ressi ei auta, ku pitää ottaa sellainen rennon letkeä meininki siihenki niin ei mee hermot;D