on ollut kiirettä

Aloitin työt pari viikkoa sitten. On ollut niin kiirettä, että kun tulen töistä kotiin on saanut aloittaa heti pyykkihommat, siivouksen, ruoanlaiton eli se arjen pyörä pyörähtää heti käyntiin ja minä olen tosi huono hyppäämään siitä pois. Pysähdyn illalla kun lapset nukkuu ja talo on siivottuna et voi alkaa hyvillä tai ainakin paremmalla mielellä nukkumaan. Kunpa osais sulkea silmät sotkulta, mut en tiedä ku mulla on nyt sellainen levottomuus, etten osaa olla vaan, mutta siltikin tuntuu että en saa mitään aikaseksi. Pää on täynnä suunnitelmia, joita haaveilen toteuttavani, mutta tunnit puuttuu että voisi toteuttaa niitä. Pitäis jättää normi arki hommat vaan ja tehdä välilä sellaista mitä ite haluaa, varmaan se olis mulle ompelua. Yks ilta sain tässä tehtyä yhdet joustofroteekankaasta housut pojalleni, mutta kyllä petyin eurokankaan resoriin, joka lerpsahti kun pesussa kävi. Harmi. No nyt on tullut lähinnä vaan valitusta, mutta niin se vaan on että pakko on välillä päästellä höyryjä pihalle;D pitää nytkin taasen rientää viemään yhtä taidekouluun ja sieltä suoraan vanhempainiltaan( eskarilaisen) ja sit hakemaan taidekoulusta neiti ja sieltä maitokauppaan. En tiennyt sitä kun minulla ei ollut vielä lapsia, miten monta ammattia minä tässä perheen äitinä hoidan, on psykologi, sairaanhoitaja, taksikuski, siivooja, keittäjä, pesulanpitäjä,parturi- kampaaja, lastenhoitaja, terapeutti ja ties vaikka mitä:D no sellaista on kymmenen lapsen äidin arki:)