tämä blogi on suuri askel minulle, toivon saavani tämän kautta lisää itsevarmuutta ja itseluottamusta. Olen vielä aivan amatöörialoittelija käsitöissä, joiden tekemisestä nautin suuresti, toivottavasti opin lisää ja omaa oppimista saan seurata tämän blogin kautta myöhemmin.
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Pitkästä aikaa vähän päivitystä
Elokuun lopussa tuli vuosi täyteen tyttöjen syntymästä. Paljon on tapahtunut tämän vuoden aikana. Nyt on 17 leikkausta takana ja edelleen tyttönen on sairaalassa. Jospa ensi vuonna pääsisi kotiin. Hänen vointinsa on vaihtelevaa aallokkoa, huonoja ja hyviä päiviä ja jaksoja vaihdellen. Suolitukoksia, oksentamista, jne kuuluu niihin huonoihin päiviin ja hymyä ja aurinkoa hyviin päiviin. Hänelle laitettiin gastrosstooma elokuussa, jonka kautta osittain ravitsemus menee, lääkkeitä hän saa 20 annosta vuorokaudessa. Syömistä opetellaan niissä puitteissa mitä vointi ja suoli kestää. Vähäistä on edelleen suun kautta syöminen, mutta pikkuhiljaa eteenpäin. Toinen kaksosista eli a-neiti on jo iso tyttö joka kävelee, kiipeää itse vintin portaat ja tulee jopa alas ne itse. Edelleen mennään päivä kerrallaan eteenpäin. Toista vuotta jo jaksettu niin eiköhän sitä jaksa vielä eteenkinpäin. Ihana mussuka antaa voimia positiivisuudellaan<3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuntuu hassulta kommentoida, kun en lainkaan teitä tunne ja kuitenkin tämä on niin henkilökohtaista. Mutta ihanaa, että olette saaneet heidät molemmat pitää!Oikein paljon voimia ja jaksamista!
VastaaPoistaKiitoksia kovasti, ei haittaa kyllä yhtään vaikka et tunne ja kommentoit:) meidän elo pyörinyt jo yli vuoden sairaala koti väliä ja loppua sille ei näy, mutta kyllä vielä joskus saadaan neiti kotiin, pitää olla vaan positiivinen
VastaaPoistaViime yönä, kun en saanut unta, selailin blogeja ja tännekin jostakin tupsahdin. Muutama hetki vierähti, kun luin kaikki kertomukset kaksosista. Luin ja itkin. Ja rukoilin. Uskomaton taistelija ja selviytyjä on pieni tyttärenne!<3 Mikähän siellä on nyt vointi pienellä?
VastaaPoistaValtavasti voimia, jaksamista ja toivoa teille jokaiseen päivään, tähän äärettömän rankkaan aikaan!
Kiitos Jonna, kirjoitinkin äsken uutta päivitystä. Edelleen neiti asustaa sairaalassa, opettelee suun kautta syömistä, mutta on sillä jatkuvasti vastamäkeä, jotka hän selättää uskomattomalla sisulla
VastaaPoista